Pätkätyöläisellekin täydet lomaoikeudet!

Pätkätyötä tekevällä pitäisi olla samat lomaoikeudet kuin normaalityösuhteessa olevalla. Epätyypilliseen työhön liittyy liian usein epätyypillinen loma.

Lue maikkarin nettisivuilta haastatteluni.

PÄTKÄTYÖLÄISELLEKIN OIKEUS VIETTÄÄ TÄYTTÄ LOMAA

Kannanotto 27.6. 2009

Vihreiden kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Alanko-Kahiluoto:

PÄTKÄTYÖLÄISELLEKIN OIKEUS VIETTÄÄ TÄYTTÄ LOMAA

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vaatii epätyypillistä työtä tekeville oikeutta täyteen vuosilomaan.

- Pätkätyötä tekevällä pitäisi olla samat lomaoikeudet kuin normaalityösuhteessa olevalla. Epätyypilliseen työhön liittyy liian usein epätyypillinen loma. Lomaa pidetään keskimääräistä vähemmän tai ei ollenkaan, huomauttaa Alanko-Kahiluoto.

- Lomaa tulisi kertyä 2,5 päivää heti työsuhteen alusta alkaen. Nykyinen malli, jossa lomaa kertyy ensimmäisen vuoden aikana vähemmän, on aikansa elänyt. Se perustuu ajatukselle pitkäkestoisesta työsuhteesta ja syrjii nykypäivän pätkätodellisuudessa eläviä: käytännössä pätkätyötä tekevä on aina ensimmäisen vuoden työntekijä. Täyteen lomaan vaadittava 18 kuukauden yhtäjaksoinen työsuhde on monen kohdalla utopiaa. Vuosilomalaki ei vastaa katkotyötä tekevän todellisuutta, kritisoi Alanko-Kahiluoto.

Vuoden 2005 vuosilomalailla on parannettu epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaa siten, että lyhyetkin työsuhteet kerryttävät oikeutta vuosilomaan. Lain vaikutukset ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi, koska pätkien väliin putoavalla ei käytännössä ole mahdollisuutta tarttua lomaoikeuteensa.

- Pätkätyöläisen on jo taloudellisista syistä pakko tarttua uuteen työhön heti kun sellainen löytyy. Myös työstä ansaittu lomakorvaus - siis pitämättömän loman rahallinen korvaus - syö työttömyysturvaa työsuhdetta välittömästi seuraavalta ajalta. Pätkätyöntekijän kohdalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tökkii pahasti, toteaa Alanko-Kahiluoto.

Ammattiyhdistysliike on keskittynyt normaalityösuhteessa olevien etujen ajamiseen. Viime aikoina ammattiyhdistysjohtajat ovat todistelleet, miten ay-liike on aina pitänyt myös prekariaatin puolta. Viimeksi SAK:n Lauri Lyly listasi julkisuudessa (HS 26.6.) ay-liikkeen aikaansaannoksia tilapäistön hyväksi.

- Ay-liike on keskittynyt työsuhteen ehtojen parantamiseen, kun pätkätyöläisten arjen vaikeimmat ongelmat liittyvät katkotöiden väliin jääviin jaksoihin, toteaa Alanko-Kahiluoto.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva SATA-komitea saa työnsä päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä.

- AY-liikkeellä on komiteassa edustus, ja siltä vaaditaan nyt näyttöjä. Komiteasta on tultava esityksiä, joilla pätkätyöläisten sosiaaliturvan aukkoja poistetaan. Pelkällä retoriikalla ei prekariaatin asema parane, toteaa Alanko-Kahiluoto.


Lisätiedot:
Outi Alanko-Kahiluoto, p. 050 512 17 27

Yliopistolain post scriptum

Kolumni Vihreässä Langassa 12.6. 2009

Filosofi David Hume totesi aikoinaan, että "valtiosääntö on hyvä vain siinä määrin kuin se tarjoaa turvaa huonoa hallintoa vastaan".

Humen ajatus on tullut mieleeni useasti tuskaisena edenneen yliopistolakiprosessin aikana. Lähetin Humelle lämpimät terveiset etenkin siinä vaiheessa, kun perustuslakivaliokunnassa saimme lakiesitykseen vihdoin läpi ne korjausvaatimukset, joita oikeusoppineet olivat alusta lähtien esittäneet.

Oikeusoppineet olivat varoittaneet opetusministeriössä valmistellun yliopistolakiesityksen olevan perustuslain vastainen. Perustuslaissa kun sanotaan, että yliopistolla on itsehallintonsa, mikä tarkoittaa muun muassa yliopistojen oikeutta päättää itse omasta hallinnostaan. Itsehallinto takaa, ettei laissa voida suoraan määrätä yliopistojen hallintoelimiin ulkoisten jäsenten enemmistöä. Tämä takaa yliopistojen tieteen, taiteen ja opetuksen vapauden. Myös oikeusministeriö oli alusta alkaen katsonut, että lakiin liittyy säätämisjärjestysongelma. Tästä huolimatta laki ei opetusministeriön jatkovalmistelussa muuttunut.

Voi vain ihmetellä, mikseivät lain valmistelijat ottaneet oikeusoppineiden puheita vakavasti - miksi kuviteltiin, että perustuslain yli voisi noin vain kävellä?

Humea mukaillen voisi todeta, että onneksi meillä on perustuslaki, joka tarjoaa turvaa huonoa hallintoa ja poliittista ohjausta vastaan. Kuten Hume aikoinaan myös tokaisi, "poliittiset kirjoittajat ovat osoittaneet todeksi maksiimin, että minkä tahansa hallitusjärjestelmän suunnittelussa ja valtiosäännön eri pidäkkeitä ja rajoituksia määrättäessä tulisi olettaa, että kaikki vallankäyttäjät ovat lähtökohtaisesti lurjuksia, joilla ei ole toiminnassaan muuta päämäärää kuin yksityinen etunsa".

Perustuslaki ei suojaa meitä vain muiden uudistusinnolta, vaan myös omaltamme, eikä tämä ole kyynisyyttä vaan yksinomaan tervettä kaupunkilaisjärkeä. Vauhdin sokeuttamalle perusoikeuksia suojaava perustuslakikin voi tuntua muinaisuuden jäänteeltä, joka ei enää ollenkaan vastaa ajan henkeä ja sen vaatimuksia.

Vaikka yliopistouudistus olisikin nimenomaan tämän hallituskauden "kärkihanke", jollaiseksi sitä on monotonisesti nimitetty, uudistuksella on vaikutuksensa sukupolvien päähän. Kuten tutkijaystäväni sanoi, myös tulevaisuuden koulutetuimmat poliitikot valmistuvat tulevaisuuden yliopistoista. Koulutus ja politiikka kulkevat käsi kädessä yhteiseen loppuunsa asti. Myöskään demokratian tulevaisuuden näkökulmasta ei ole ollenkaan samantekevää, opetetaanko yliopistoissa myös todellisuuden käsittämisen ehtoja ja saako yliopistoissa kuka tahansa opiskella vaikkapa filosofian historiaa.

Yliopistolain käsittely sivistysvaliokunnassa päätökseen

Saimme sivistysvaliokunnassa eilen päätökseen yliopistolain käsittelyn. Ensimmäinen käsittely istuntosalissa on tänään.

Kirjoitan valiokuntakäsittelyn lopputuloksista Vihreässä blogissa

Vielä Maailma kylässä

Jos et ehtinyt Maailma kylässä -festivaaleille, festivaalien sivuilta löytyy nyt festivaaleilla järjestettyjen keskustelujen videointeja. Esimerkiksi keskustelu, jonka minä, Eero Heinäluoma ja Kimmo Sasi kävimme kriiseistä, kehitysavusta ja kriisien vaikutuksista kaikkein köyhimpiin. Sivuilta löytyy myös allekirjoittaneen haastattelu - haastettelijana Johanna Korhonen, keskustapuolueen EU-ehdokas.

Venäjä, ilmasto vai ihan jotain muuta?

Kutsu

Eurovaaliehdokkaat Satu Hassi ja Heidi Hautala järjestävät
keskustelutilaisuuden:

EU:n ulkopolitiikan haaste: Venäjä, ilmasto vai ihan jotain muuta?

Keskiviikkona 3.6. klo 18-20
Paikka: Vanhan ylioppilastalon tiedekuntasali, Helsinki

Tilaisuuden juontavat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto ja Pekka Haavisto.

Tervetuloa!

Kylään maailmaan!

Kannattaa lähteä Kaisaniemeen Maailma kylässä -festivaaleille, sillä tunnelma on festareilla aina lämmin, satoi tai tihkutti, kuten tänään tekee. Ulkonakaan ei tarvitse värjötellä, jos ei välttämättä halua. Tervetuloa esimerkiksi Taiga-telttaan tänään klo 15-15.30. EU-vaaliehdokas Johanna Korhonen haaastattelee allekirjoittanutta aiheesta kehitysapu, kriisit ja keikkein köyhimmät.

Samansuuntainen aihepiiri on ohjelmassa myös huomenna, kun kiiepän Taiga-teltan lavalle Kimmo Sasin ja Eero Heinäluoman väittelemään aieesta fianssikriisi ja mitä tarttis tehdä, ettei sama toistuisi. Näkemisiin ja tapaamisiin Kaisaniemessä!

TYÖSUHDEOLETTAMA HEIKENTÄISI LUOVAN TYÖN EDELLYTYKSIÄ

Tiedote 19.5.2009


Kansanedustajat Alanko-Kahiluoto ja Ojansuu:
TYÖSUHDEOLETTAMA HEIKENTÄISI LUOVAN TYÖN TEKEMISEN EDELLYTYKSIÄ SUOMESSA

Vihreiden kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto ja Kirsi Ojansuu pitävät tekijänoikeuslakiin kaavailtua työsuhdeolettamaa tarpeettomana ja työntekijöiden oikeuksia polkevana.

- Työsuhdeolettama riistäisi tekijöiltä oikeuden päättää työnsä tulosten käytöstä. Lisäksi se muodostaisi oikeusvaltion kannalta vaarallisen ennakkotapauksen, jossa lainsäädännöllä tuettaisiin heikomman sijasta vahvempaa osapuolta eli työnantajaa, huomauttaa kansanedustaja Alanko-Kahiluoto.

Kirsi Ojansuun mukaan työnantajayritykset ovat nykyiselläkin lainsäädännöllä saaneet neuvoteltua itselleen tarvitsemansa tekijänoikeudet. Sopimusyhteiskuntamme perusarvoja on ollut, että tekijällä on oikeus päättää kenelle ja millä ehdoilla hän oikeutensa luovuttaa. Ei ole myöskään olemassa oikeusriitoja, jotka vaatisivat työsuhdeolettamaa.

- Kyse on suurten viestintäyritysten, julkaisukanavien haltijoiden ja työnantajayritysten häikäilemättömästä tavoitteesta kaapata itselleen rajaton käyttöoikeus tekijöiden työn tuloksiin. Ajankohtainen esimerkki on Sanoma Newsin freelancereiltaan vaatimat sopimusehdot, moittii kansanedustaja Ojansuu.

Outi Alanko-Kahiluoto ihmettelee, miksi valtion intressissä olisi luovan työn tekijöiden aseman heikentäminen nyt, kun luovuudesta on tullut kansantaloudellekin keskeinen käyttövoima.

- Onko kyse siitä, että ministeriöissä ei ymmärretä tekijänoikeustulojen merkitystä luovan työn tekijän toimeentulolle? Työsuhdeolettama heikentäisi olennaisesti heidän mahdollisuuksiaan elättää itsensä työllään ja siten motivaatiota luovan työn tekemiseen, toteaa Alanko-Kahiluoto.

- Oikeuden työnsä tulosten hyödyntämiseen tulee jatkossakin kuulua tekijälle. Vetoamme kulttuuriministeri Walliniin, jotta hän ei valmistelisi eteenpäin esitystä, jossa tätä periaatetta rikotaan ja tekijän asemaa heikennetään, vaativat kansanedustajat Alanko-Kahiluoto ja Ojansuu.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto
050 512 1727
Kansanedustaja Kirsi Ojansuu
050 511 3140